Tiukka etukeno ja kohti marraskuun hulinoita

Tällä hetkellä tahti on sen verran hektistä kaikissa suhteissa, että ei juuri ehdi kunnolla treenaamaan. Nyyh... Viime viikonlopun  joogakurssilta on toivuttu, ja keskiviikkona oli tarkoitus käydä vetämässä taas Terhin kanssa treeni, mutta jouduin ne perumaan työpalaverin takia. Kun nekin velvollisuudet on vaan pakko hoitaa kunnialla... Nytkin isäntä on kalassa ja nyhjätään lasten kanssa kotona, mutta tällä kertaa ihan mieluisten puuhien parissa:

Jos nimittäin jotain olen kaivannut toukokuun jälkeen niin leipomista!! Tälläkin hetkellä pöydällä odottelee toinen setti kuppikakkuja Halloween -henkeen, niistä olisi tarkoitus pyöräyttää kummituksia - katsotaan kuin meille käy. Huomenna olisi toiveissa ehtiä taas salillekin, niin se ei pääse ihan vallan unohtumaan. Samoin olen päättänyt raahata tiistaina salikamat mukaan töihin ja käydä vetämässä reippaan punttitreenin yliopiston salilla ennen töiden aloittamista. Muutoin tässä kyllä loppuu päivät viikosta kesken, kun on joogaa ja artikkeleita/tutkimusta ja omankin yrityksen duuneja väännettävänä. Puhumattakaan niistä lukemattomista synttärikemuista ja joogakurssista ja edessä olevista viikon reissuista ensin Turkuun ja sitten Tallinnaan. Siinäpä se marraskuu sitten sujahtaakin ohi lähes huomaamatta... Itsenäisyyspäivänä ehkä on jo aikaa hengähtää. EN TYKKÄÄ.

Lihaton lokakuukin tosiaan veteli viimeisiään, sain pidettyä pakan kasassa ja ainoa "silmällinen" jota koko lokakuun aikana söin oli kalaa, suunnilleen kerran viikossa. Taidanpa jatkaa samalla linjalla, tosin sillä erotuksella, että hyväksyn riistan aika ajoin lautaselleni - ja sitäpä sieltä löytyy heti huomenna kun mennään anoppilaan Pyhäinpäivän hanhipaistille. Kauhistuttaa tosin jo pelkkä ajatuskin lihasta, kun muistissa on niin elävästi Thaimaassa vedetty lammaskorma kahden viikon kasvisruokavalion jälkeen... Maha oli kuin jalkapallo ja pitkään... No, pitää ottaa vähän pienempi palanen ja reilusti kasviksia, ehkä se siitä.

Niin että palataan asiaan sitten joulukuussa... Ei vaan, vitsit vitsinä. Ehkä tämä tästä!

Enempi parempi

Nimittäin saatiin Annin lisää seuraa tänään salille, kun Mallu liittyi porukan jatkoksi. Ja piiskahan siinä viuhui taas, kun takalistolle annettiin kunnolla kyytiä!! Enempi parempi siis, hyvä treeni ja iloinen mieli kaikilla sen jälkeen! Odotettavissa huomenna joogatunnilla jotain tähän suuntaan:

Takalisto-osastoon tai ainakin sille suunnalle "osui ja upposi" myös tämän päivän treenijuoman sekaan lorautettu kookosveden loppu... BIIIIG MISTAKE!! Jos nimittäin joku ei tiedä, miltä tuo kyseinen vesi maistuu, niin ostakaa ihmeessä purkki, maistelkaa ja miettikää hetken mikä tutunomainen jälkimaku siinä on. Uudestaan en tuota sotkua kokeile, vaikka miljoonan maksaisitte! Ihan ok viherpirtelöissä mutta pelkältään - juuei. Ei enää ikinä.

Päivän Kokeileva keittiö -osuuskin tuli vietettyä, kun lupasin jo viikolla kokata Annille jotain bulgurista. Salaatissahan tuo on aivan loistavaa sellaisenaankin, mutta päädyin kokeilemaan vuosia sitten maistamiani erinomaisen hyviä falafelin tapaisia kasvispihvejä, joissa jauhojen tilalla on keitettyä bulguria. Ohessa ohjetta, kannattaa kokeilla!

Falafel-pihvit bulgurista

1 1/4 dl bulguria

2 dl kiehuvaa vettä

1 prk kikherneitä valutettuna ja huuhdottuna (tai n. 120 g kuivattuja kikherneitä liotettuna yön yli)

1 sipuli

2-3 valkosipulinkynttä

1 tl suolaa

1 tl jauhettua korianteria

1-2 tl jeeraa

1 tl sitruunamehua

1 tl leivinjauhetta

silputtua tuoretta persiljaa

öljyä paistamiseen

Kaada kiehuva vesi bulgurin päälle ja anna kypsyä puolisen tuntia. Silppua sipuli monitoimikoneessa, lisää kikherneet ja hienonna hetken aikaa (karkeaksi palaseksi). Lisää valkosipuli, suola, korianteri, jeera ja sitruunamehu ja hienonna kunnes aineet on hyvin sekaisin mutta ei sosetta.

Lisää liotettu bulgur ja leivinjauhe, miksaa kunnes aineksista muodostuu pallo. Jos massa on liian pehmeää, lisää sekaan jauhoja (itse käytin kaurajauhoja) ruokalusikallinen kerrallaan. Lisää sekaan persiljasilppu ja sekoita. Anna taikinan levätä jääkaapissa muutamasta tunnista yön yli. 

Tee massasta palloja ja litistä niitä hieman. Paista tilkassa öljyä kohtuukuumalla pannulla muutama minuutti per puoli, eli kunnes pinta on kauniin kullanruskea. Tarjoile esim. salaatin, tomaatin ja ranskankermakastikkeen kera!

Ps. Itselläni ei kaapista löytynyt persiljaa eikä jeeraa, eli jätin nämä pois. Korianterijauheen korvasin kätevästi tuoreella versiolla, jota sattui pöydällä vielä olemaan ruukussa, tämä toimi vallan loistavasti! Paistamiseen käytin hamppuöljyn ja oliiviöljyn sekoitusta, ja ranskankermakastike korvattiin Sweet Chili -kastikkeella. Ensi kerralla taidan livauttaa jo suoraan taikinaan tuota chiliä, sekä varata kastikkeeseen maustamatonta jogurttia ja sekoittaa siihen sopivasti mausteita. Namnam!

Kiputerapiaa

Taas huomaa ettei ole tullut salilla käytyä hetkeen... Terhi näemmä ruoski keskiviikkona niin perusteellisen selkätreenin, että vieläkin jumittaa. Eilisen rinta/ojentaja -iltatreenin jälkeen en meinannut saada jumppatoppia ja toppimallisia rintsikoita päältä, kun käsiä ei pystynyt nostamaan... Harkitsin jo hetken aikaa saksia, mutta tarpeeksi kauan kun apinan raivolla yrittää niin kyllä se lopulta onnistuu. Kevyehkön post-treeni -hien saattelemana.

Ja vaikka pahalta tuntui (ja tuntuu edelleen) niin kyllä se hyvää teki - ja tekee. Kiputerapiaa parhaimmillaan... Siihenkin itse asiassa sain pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen lisäapuja, kun elokuussa tilaamani triggerpistekirja kolahti postilaatikkoon. Taisin joskus aiemmin jo viitata triggereihin ja siihen, että niistä löysin viimeinkin syyn selkäjomotuksiin. No, nyt on sitten tavan kipuraamattu helposti käsillä, eli vaikka internetin ihmeellinen maailma on hyviä triggerisaitteja pullollaan, niin kyllähän tuo kirja helpottaa elämää paljon. Kyseessä siis tällainen opus, jos vaikka jotakuta sattuu kiinnostamaan:

Lihaton lokakuukin tuntuu käynnistyneen ihan hyvin, tosin eilen kauppareissulla kun hain tytöille Hesestä ranskiksia niin ajattelin hetken aikaa napata itselleni mukaan samalla salaatin. Sitten päässä alkoi kaikua että haloo...! Ei sitä nyt mitään kanasalaatteja napata mukaan, liha on nounou. Päädyinkin sitten kotiin päästyäni kokeilemaan jossain blogissa bongaamaani lämpimän kikhernesalaatin ohjetta, ja totesin sen olevan varsin käyttökelpoinen, sekä maultaan että ravintoarvoiltaan. Ohessa ohjetta - helppo, nopea ja riittävän yksinkertainen toteuttaa! 

Artisokka-kikhernesalaatti

(4 lisäkesalaattia tai yksi ruoka-annos)

1-2 rkl öljyä

1 prk latva-artisokan sydämiä suolaliemessä (5-7 sydäntä)

1 prk kikherneitä

50-100 g manteleita

ripaus merisuolaa

1 tl sitruunamehua

2 rkl tuoretta silputtua persiljaa

Valuta ja huuhdo latva-artisokat ja kikherneet. Ruskista herneitä pannulla tilkassa öljyä miedolla lämmöllä n. 10 minuuttia ja siirrä kulhoon odottamaan. Paloittele artisokat ja ruskista nekin öljytilkassa pannulla, sekoita herneiden kanssa. Murskaa mantelit ja halutessasi paahda niitä hetki kuivalla pannulla. Sekoita artisokkien ja herneiden kanssa. Mausta suolalla, sitruunalla ja persiljalla (itse korvasin persiljan korianterilla, toimi loistavasti!). Tarjoa lämpimänä.

Voisinpa muuten kokeilla jakaa aina päivittäin jonkin hyväksi havaitun vegeruokaohjeen jota kokeilen, tämä kun on itsellenikin varsin uutta... Onneksi sain Annilta pari kasviskeittokirjaa lainaan, niistä on hyvä ammentaa uusia ajatuksia ja ideoita jatkoa varten!!

Syömisen iloa!

Nyt on viimeinkin lupa syödä taas kunnolla, hyppyläpsyhymiöt sille!! Kunnolla tarkoittaa siis oikeaa ruokaa, ei VHHta tai miinuskaloreita vaan normaali ruokavalio. On tätä odotettukin jo, viimeksi tänään kuolasin työpaikan ruokalassa kaverin lautasella makoillutta salaattiannosta - oliiveja, nuudeleita ja halloumia. Omnomnom... Melkein teki mieli ehdottaa vaihdettaisiinko, oman eväslaatikon pavut ja kana ei vaikuttaneet enää ollenkaan houkuttelevilta!

Päivän salitreenien aikaan juteltiinkin sitten Terhin kanssa asiasta, ja nyt siirrytään sitten lihasten lihottamiseen. Painoa on lähtenyt alkuperäisestä tähän aamuun mennessä 8,1 kg, ihan kelpo lukemat, ja suunnilleen tätä lukemaa koitetaan jatkossakin ylläpitää - siirtää vaan tuota painoa läskistä lihaksiin. Ja muuten, huomasitko? Kävin tosiaan pitkästä aikaa kunnolla salilla, vedettiin mukavahko selkätreeni ja kyllähän tuo taas heti takaosastolla tuntuu. Oumaigaad, jo nyt... Huomenna voi taas olla pykälää mielenkiintoisempi työpäivä.

Mutta siihen syömiseen vielä. Raakaruokaa olen haaveillut syöväni säännöllisesti jo pidemmän aikaa, ja nyt syksyn aikana siihen suuntaan onkin tullut siirryttyä yhä enemmän. Kaapista löytyy jos jonkunlaista ruoka-ainetta (isäntä raukka, toivottavasti tuo löytää sieltä vielä jotain suuhunpantavaa...), lisäksi on tullut tehtyä muutamia uusia hankintoja - nämä löytyy nyt kaapista ja onpa nuo olleet jo ahkerassa käytössäkin:

Toisin sanoen yläkuvassa julienneleikkuri, jolla saa näppärästi esim. kesäkurpitsasta spaghettia, sekä vihannesmandoliini, jolla saa kätevästi slaissattua tai viipaloitua kasvikset ja vihannekset tasalaatuiseksi esim. kuivuria varten. Noita ei voi kuin rakastaa, varsinkin kun minä ja veitset ei tunnuta sopivan välillä saman leikkuulaudan ääreen...

Ja mistä sitten tulee se otsikossa mainittu syömisen ilo? Tartun haasteeseen kaksi päivää myöhässä, mutta Lihaton lokakuu, here I come!!

Jostain kumman syystä viimeistään VHHn lihamäärä kypsytti ajatuksen kasvisruoasta täyteen kukoistukseen... Aiemmin olen sitä pohtinut ja miettinyt, että pitäisi kokeilla sopisiko se, mutta olen aina ajatellut tykkääväni lihasta liikaa. Nyt sitä on syönyt sitten oikeasti yliannostuksen verran, eli aika on kypsä tähän muutokseen. Lakto-ovona on tarkoitus lähteä liikkeelle, ja kalaa syödä edelleen (poislukien tonnikala, hyih olkoon sillekin tässä vaiheessa...), eli punainen liha ja kana - se on soromnoo. 

Lopuksi vielä haaste sille puolelle kuvaputkea: nyt reippaasti parhaita kasvisruokareseptejä jakoon kommenttikenttään - katsotaan kuinka pitkälle tämä kantaa!!