Blahblahblah. Go workout!

Lupailin siis jo muutama postaus sitten että nyt luvassa treeniäkin jo. Tässä aimo pläjäys!

Laskeskelin nimittäin että parilla viime viikolla on tullut reippailtua varsin mallikkaasti - on hiihtoa, salia, joogaa, lumitöitä (!!), jne jne. Muutama ihan ehdoton kohokohta sieltä joukosta löytyy, tässä niistä ensimmäiset:

Eli tenavien kanssa yhdessä lumilla. Molemmat kokeili ensimmäistä kertaa laskettelua, ja hiisi vieköön kun nuo oppivat sen helposti ja nopeasti tuossa iässä!! Kateeksi käy... Oman polven takia olen jo pitkään sanonut etten enää rinteeseen mene, mutta taas se vanha sanonta pitää paikkaansa - älä sano koskaan ei koskaan. Viimeistään siinä vaiheessa kun isompi neiti halusi koittaa lumilautaa, niin omatkin intohimot heräsi taas ja luulenpa, että vielä tänä talvena näkyy taas meikäläinenkin rinteessä. Joko suksilla tai itse asiassa todennäköisemmin laudalla <3 !! Ja siis niille jotka ei sitä ennestään tienneet, niin pistin polvestani eturistisiteen paskaksi juuri laskettelureissulla vuonna 2010. Ja kuntoutus jatkuu yhä edelleen - ei kai itse asiassa lopu koskaan.

Toinen kuva tuossa ylempänä olikin sitten murtsikkaa. Ihan vaan tuohon lähelle Nauhan majalle oltiin menossa käymään vähän muistelemaan hiihtoa seuraavan viikonlopun hiihtokouluja ajatellen... 4 km, kyllä nuo sen jaksaa. No jaksoi. Itse asiassa kääntöpisteelle eli majalle kun ehdittiin niin neidit sanoi vaan että eikun jatketaan, he haluaa hiihtää koko lenkin ympäri. No mikäpä siinä sitten auttoi, minut äänestettiin 2-1 kumoon ja matka jatkui. 10 km hiihdettiin (ilman mehuja tai mitään naposteltavaa matkan varrella kun ei huono äiti tajunnut sellaisia ottaan mukaan), hitaasti mutta hiihdettiin kuitenkin. Ja nuorempi 5v. Hattua nostan!!

Mitäpä muuta? No salia. Vaikka jouduin ottamaan tuon viime vuonna vaivanneen tenniskyynärpään takia iisimmin koko viime syksyn niin nyt sitä ei taas huomaa. Pikemminkin tuntuu, että voima on palannut lihaksiin entistä nopeammin. Melkein tekisi mieleni heittää treenikalenterin lukemia Exceliin ja piirtää parit kuvaajat, sieltä sen varmaan näkisi vielä paremmin... Eli 3-4 krt viikossa tulee salilla taas käytyä (hyppyläpsyhymiöt sille!) - kesän biksu- ja mekkokelejä odotellessa :-) .

Hännänhuippuna vielä se uusi lajikokeilu, ainahan sitä pitää itseään haastaa... Saatiin nimittäin viimeinkin aikaiseksi lähteä kokeilemaan boulderointia. Isompi neiti mukaan, tossut jalkaan ja seinälle. Ensi alkuun oli hiukka hakemista, mutta pikkuhiljaa askel askelmalta ylemmäs. Suurin kynnys oli siinä vaiheessa, kun oli päässyt ehkä metrin, puolentoista korkeudelle ja olisi pitänyt irrottaa käsiote ja kurkottaa ylemmäs. Henkinen taistelu itsesuojeluvaiston kanssa oli tiukka mutta pääkoppa voitti ja ylemmäs mentiin. Aina ylös asti, ensin helpointa reittiä. Itseluottamuksen kasvaessa uskalsin kokeilla pikkuhiljaa vaikeampiakin reittejä ja itse asiassa hämmästyin, miten sitä pikkuhiljaa paransi toimintaansa koko ajan. Luotti sormiinsa ja tossuihinsa. Ja mitä neitiin tulee, niin hienosti hänkin lähti hakemaan reittiä ylöspäin - vielä toistaiseksi hieman varovaisesti mutta ensi kerralla menee varmasti jo paremmin. Kyllä, sellainenkin on siis tulossa (ja toivottavasti vielä monta muutakin)!!

Ja sitten se Facen puolella lupailemani pakollinen ruokapäivitys... Bongasin nimittäin jostain ohjeen maidottomiin ja viljattomiin burgereihin, ja pakkohan niitä oli heti kokeilla. Eikä muuten jäänyt viimeiseksi kerraksi kun näitä meidän ruokapöydästä löytyy, sen verran oli herkullisia!! Alla ohjetta, ei kun kokeilemaan!

Bataattiburgerit
(4 annosta)

2 isoa bataattia
Salaattia
Kurkkua
Tomaattia

Jauhelihapihvit
300g naudan jauhelihaa
2 kananmunaa
1 sipuli
Suolaa, mustapippuria, muita mausteita/yrttejä...

Majoneesi
1 kananmuna
2 dl MCT-öljyä (tai rypsiöljyä)
0,5 tl Dijon-sinappia
0,5 tl merisuolaa
1 tl sitruunamehua
Loraus vaaleaa balsamicoa
Mustapippuria, paprikajauhetta, grillausmaustetta, chiliä, Roasted Garlic & Peppar -maustetta (esim.)

Pese bataatti kunnolla ja leikkaa siitä paksuja kiekkoja. Laita ne vierekkäin pellille ja lorauta päälle oliiviöljyä. Paista 225 asteessa noin 15-20 minuuttia, kunnes ne ovat ruskistuneet hieman. Sekoita jauhelihapihvien ainekset ja paista pannulla bataattiviipaleiden kokoisiksi pihveiksi. Tee majoneesi korkeassa astiassa, jonne balsamicoa ja sitruunamehua lukuunottamatta kaikki ainekset. Muutama surautus sauvasekoittimella. Balsamico ja sitruuna sekaan, ja tarkista maku.

Jauhelihapihvien tilalle voi kokeilla myös kanan rintafileitä, tai miksei myös paistettua tofua tai ehkä jopa halloumia. Ja toki myös oheistäytteitä voi vaihdella oman maun mukaan, itse haluan ehdottomasti kokeilla kesällä grillattua paprikaa. Omaani olisin kaivannut vielä lisäksi chilikastiketta - ensi kerralla sitten!!

Minun ALKUni

No niiiiin!! Ensimmäistä väliraporttia pukkaa, kun ensimmäinen viikko uudella Alku -polulla takana. Ensi alkuun myönnän, että kauhistutti sekä maitotuotteiden että viljan tipauttaminen ruokavaliosta pois yhdellä ja samalla kerralla. Kuitenkin niitä kun on syönyt (ja myös tykännyt niistä) jo reilun 35 vuotta elämästään niin jotenkin ne ovat olleet se tuttu ja turvallinen ruokailun peruspilari. Päätin kuitenkin ottaa hypyn tuntemattomaan, sillä

No mitä on jäänyt ekasta viikosta käteen? Painoa tippunut noin puolitoista kiloa, eli tainnut vähän tuota turvotusta ollut kerääntynyt... Olo on kevyt, mahassa ei kierrä (mitä nyt alkuun kun tuli lisättyä muutama sellainen ruoka-aine listoille josta tiesin alkuun tapahtuvan jotain ei-niin-hauskaa) ja turvotus mahan kohdalta on sulanut tiehensä. Mittanauhaa en ole vielä kaivanut esiin (katsotaan sitä sitten viikon päästä). Mitä sitten olen syönyt? No ruokaa. Ja ihan riittävästi. Perunaa en ole kaivannut, kahvia opettelin juomaan sekä mustana (lähinnä töissä koska siellä ei ole muuta tarjolla) että mantelimaidon kera. Rahkaa en ole kaivannut hetkeäkään. Kuidun saamisesta on turha olla huolissaan, koska se määrä kasviksia ja marjoja, joka nyt kuluu, riittää takuuvarmasti kattamaan päivän kuitutarpeen. Sanalla sanoen - TYKKÄÄN!

Ja mikä ihaninta, lapsetkin ovat halunneet poikkeuksetta maistella äidin tekemiä ruokia - nytkin kattilassa porisee tomaatti-paprikakeitto, johon paistan päälle leipäkuutioiden sijasta kanaa. Ja sakeutus kerman sijasta kookosmaidolla. Kuulostaa ehkä hivenen eksoottiselta, mutta toimii!! Ohjetta alla.

Tomaatti-paprikakeitto (1-2 annosta)

1 sipuli
1 punainen paprika
2-3 tomaattia
2-3 rkl oliiviöljyä
½ prk Mutti kirsikkatomaatteja tomaattikastikkeessa
suolaa
mustapippuria
basilikaa
Roasted Garlic & Pepper -maustetta (tai vaihtoehtoisesti 2-4 kynttä valkosipulia )
1-1,5 dl kookosmaitoa

Pese ja pilko kasvikset, ja kuullota niitä kattilassa 5-10 min. Lisää säilyketomaatit ja mausteet ja anna muhia vielä n. 15 min. Lisää lopuksi kookosmaito ja surauta tasaiseksi esim. blenderissä tai sauvasekoittimella.

Rakastuin raakapuuroon!

Otsikko sen jo sanoo - NYT on sen ruokapostauksen aika jo viimeinkin!!

Eli. Kyllähän se ruoka maittaa edelleen, kuten edellisen kirjoituksen pitsaövereistä voi päätellä. Mutta kuten sanottu, taisi tulla tuo hiilaritankkaus tarpeeseen, sillä nyt on taas ihan eri meininki salilla. Meidän pikkutiimi jyrää menemään kuin juna(n vessa), koitettiinpa kehittää sille jo omaa nimeäkin. Team Fit kun on jo varattu niin ehdottelin Team Fat -nimeä tilalle. Yllättäen ei kelvannut muille... Nimi siis edelleen hakusessa, hyviä ehdotuksia otetaan mielenkiinnolla vastaan!

Niin se ruoka. Hitto. Eikun hitsi. 

Siis että rakastuin raakapuuroon. Joku saattoi nähdäkin kun postasin Faceen kuvan ensimmäisestä yritelmästäni, joka oli otettu suoraan kirjasta Fuel Food. Ei siis muuta kuin sörsselit Vitamixiin blendaten ja lopuksi sekoitellen, ja lautaselle jääkaappiin yöksi tekeytymään. Aamulla päästäisiin nauttimaan... Tai no, otetaanpas vielä hetkeksi takaisin tuo "nauttiminen"!

Ihan aikuisten oikeesti... Voi jessus. Olen ensinnäkin erittäin tykästynyt kuumaan puuroon, johon länttään jäiset mustikat päälle, eli että ne sulavat siihen ja jäähdyttävät puuron sopivaksi lusikoida. Ensimmäinen ongelma - kylmyys. Sen lisäksi että lautasella näytti olevan kasa ripulip***aa se oli myös kirjaimellisesti aivan jäätävää syödä!! Pakotin itseni syömään kaiken ja hoin koko ajan itselleni, että kaksikymmentä lusikallista pitää maistella että makuun tottuu, niinhän sitä aina tolkutetaan kun totutetaan lapsia uusiin ruokiin. No daa-a. Kaksikymmentä oli kyllä tässä tapauksessa erittäin pahasti alakanttiin... Lisäksi palelin koko hemmetin päivän töissä, voin vaikka lyödä vetoa että autoon istuessani klyyvarini oli sinistynyt mustikoiden kanssa sävy sävyyn!!

Juuei näin. Seuraavana päivänä on aivan pakko kokeilla jotain muuta. No samalla kirjalla jatkettiin, tsemppasin itseni sammakonkutupuuron pariin eli chia-puuro oli seuraavana listalla. Makuna ei paha, mutta myönnän - suutuntuma noihin niljakkaantuntuisiin lylleröpalleroisiin vaatii tottumista. Sekoittaminenkin taisi olla hieman vajavaista, koska protskujauhoklönttejäkin puuroon jäi. Yih. Lisäksi vaatii ehdottomasti vaniljaa, jonka korvasin tällä kertaa kanelilla. All in all, voisin kyllä kokeilla uudestaankin, muttei ehkä nyt ihan heti kuitenkaan. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa kokeiluja, kun oppii jokaisesta yrityksestä aina jotain uutta - eli paranee pikkuhiljaa. Seuraavan on paras jo onnistua, muutoin iskee epätoivo!

Niin. 

Onnistuihan se sitten viimenään, kun totesin, että miksi muuttaa sitä yhdistelmää josta tykkään ja johon olen tottunut? Jos sen vaan söisi kylmänä eli aamullisen puuronkeiton sijaan heittäisi tarveaineet lautaselle illalla ja nauttisi sen aamulla, tosin jääkaappikylmänä? Tätä on vaan pakko testata, ei kai se pahemmaksikaan voi enää muuttua... Eikä tosiaan muuttunut. Heitin kokeeksi lautaselle kaurahiutaleita, tyrni-pellavarouhettä, chiansiemeniä, ropsauksen kanelia mausteeksi ja raejuustot, lisäsin puolet maitoa ja puolet vettä ja ripottelin päälle mustikat. Siitä jääkaappiin yöksi ja aamulla nauttimaan. Ja nimenomaan nauttimaan!! Siinä se minun täydellinen puuroni on, maistuu sekä kylmänä että kuumana <3. Tältä se näyttää illalla, aamun kuvaa en ole onnistunut vielä nappaamaan, koska yleensä ehdin herkkuni vetäistä ennenkuin ajattelenkaan kameraa. Ja hyvä kai niin, mahaanhan se puuro kuuluu eikä valokuviin!

Ohessa perusohje, jota muuntelen aina vähän siten mitä mieleen tulee - nyt lautasella on pellavan tilalla hamppurouhetta ja maidon tilalla mantelimaitoa. Pitää vaan uskaltaa kokeilla!

Raakapuuro

1 dl kaurahiutaleita

1 rkl chiansiemeniä

1-2 rkl pellavarouhetta

50 g raejuustoa

ripaus kanelia, kardemummaa, vaniljaa tms.

2 dl nestettä (esim. normimaitoa, kauramaitoa, mantelimaitoa, vettä tai näiden yhdistelmää)

(1-2 rkl protskujauhetta)

Sekoita lautaselle, ripottele päälle 100 g mustikoita ja törkkää jääkaappiin yöksi. 

Käynnistyy, käynnistyy...

Meinaa välillä yskiä niin pahasti tämä mopo (ja välillä taas mennään sellaista vauhtia että päätä huimaa), että otettiin uusi startti kevääseen - liityin nimittäin Team Fitin 3 kk valmennusryhmään. Treenin ja ruokavalion saan nyt sitten "samaan hintaan" lisäksi luentoja ja tiimipäivää, plus myös Johannan ammattitaidon käyttööni. Sopii mulle!

Ryhmä aloitteli eilen, ja käytiin vetämässä yhteiset aamutreenit salilla. Hassua, kun muut enemmän tai vähemmän aloittelee saliuraansa, ja sitten mukana olen minä, joka on jo jonkun aikaa käynyt rautaa pumppailemassa... No ei siinä, jokaisella on omat tavoitteensa, minulla myös, ja niillä mennään! Tosin eilen huomasi hyvin, että siinä ajassa kun muut tekivät yhden tutustumiskierroksen laitteissa niin ehdin vetäistä soolona lähes kaikilla laitteilla täydet sarjat painojen kanssa, kaikki laitteet ja liikkeet kun oli jo valmiiksi tuttuja. Muutamat tosi hyvät vinkitkin ehdin Johannalta siinä ähkimisen lomassa saada, eli ei tuo tutustuminen itsellenikään mikään huono juttu ollut - päinvastoin. Nyt kun joutui taas kertaamaan puhtaat tekniikat niin saa treenistä enemmän irti!

(Nämä kuvat on napsittu jo jokunen viikko sitten, mutta isketään nekin nyt tänne...) 

Eilisessä treenissä oli mahtavaa myöskin se, että käytiin vetämässä pikapikaa (lue: lyhyillä palautuksilla) muutama sarja prässiä ja penkkiä yhdessä Terhin kanssa. Enkathan siinä paukkui prässissä hienosti, 150 kg näytti olevan painoa kyydissä parhaimmillaan!! Ja jos tuo lukema ei siellä päässä näin heti suoraan herätä hurraahuutoja, niin voin kertoa että tämän polven kanssa mikä minulla roikkuu vasemman jalan jatkeena, nuo on ihan mielettömät lukemat - alkuun ei uskaltanut tehdä prässiä edes puolellakaan tuosta, kun nivel rahisi ja rohisi ja rutisi. Nyt rutinat alkaa vasta tuossa 140 kg kohdilla eli edistystä on tapahtunut siinäkin suhteessa!

Ruokapuolelta voisin vielä vinkata yhden uuden jutun. Kokeilin nimittäin eilen illalla allaolevasta ruotsinkielisestä kirjasta tattarinarskujen tekemistä (toisella kotimaisella bovetecrunch, eli eikös se suomennu sujuvasti narskuksi...). Ne osoittautuivat aivan loistaviksi! Muksutkin narskutteli niitä menemään ihan innoissaan - ovat mukavan rapeita eikä makukaan ole mitenkään liian voimakas. Herkkua ilman suolaa ja rasvaa siis. Nyt aamusella törkkäsin näitä pari ruokalusikallista jogurtin ja marjojen sekaan kaurahiutaleiden/leseiden sijaan (sori Terhi, en jaksa aina blendata näitä smoothieksi asti vaan vetelen satsin sellaisenaan...), ja voi pojat kuulkaa... Suosittelen kokeilemaan, ohje alla!

Tattarinarskut

3-5 dl kuorittua tattaria (mielellään luomua)

vettä

Huuhtele tattarit hyvin lävikössä ja laita likoamaan yön yli. Huuhtele aamusella huolellisesti ja kuivaa joko tavallisessa uunissa noin 50 asteessa 8-12 h tai kuivurissa 40-42 asteessa kunnes ovat täysin kuivia (itselläni tähän meni Excaliburissa noin 5 h). Säilytä tiiviissä purkissa.

Ps. Näitä voi siis käyttää myslissä tai jogurtin päällä tai raakanameissa tai tai tai... Kirjassa oli ainakin useampi raakaruokaohje, jossa näitä voisi hyödyntää. Ja sopivat siis niillekin, jotka ovat gluteenittomalla tai muuten vaan välttelevät viljaa!

Paluu arkeen

Arjen autuutta: istuttaa perse aamulla ratin taakse, ajaa pimeässä töihin, jumittaa päivä sisätiloissa, kammeta itsensä päivän jälkeen taas rattiin ja ajaa pimeässä (ja vesisateessa/lumituiskussa) kotiin, käydä joogassa tai salilla, valmistella joulua, viettää aikaa lasten kanssa... Mihin helvettiin se lomafiilis katosi?!

Toivottavasti tilannetta helpottaa edes hieman se, että huomenillalla pääsee Sannan karonkkaan virkistäytymään. Totesin kauhukseni tosin kutsun saadessani, että jumalauta, mullahan ei ole yhtäkään sellaista iltapukua joka menisi päälle - se yksi joka kaapista löytyy on ajalta ennen muksuja, eli tuo katiskan malli on sen verran muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana ettei toivoakaan. Ne ainoat siistit mustat juhlakengätkin on lojuneet saman ajan vintin perukoilla, eli eipä nekään taida olla edustuskelpoiset... Kauppaan mars, lisää stressiä tiedossa! Tai niin luulin - totesin pukuja sovitellessani että DÄÄM, määhän näytän hyvältä koon 38 mekoissa! Me likes!! Suomennettuna - iltapuku: check. Kengät - check. Hiukset - no, niiden suhteen tilanne voisi olla parempikin, mutta onneksi ihana hovikampaajani Anna lupasi kiireisenäkin järjestää sen verran aikaa, että saadaan liuhuletti siististi kiinni. Viimeinen rasti ruutuun olikin sitten mukavasti järjestynyt yöpymispaikka oman väitöskirjani ohjaajan Marin sohvan kulmalle, eli all set to go. Ehkäpä rohkaistun laittamaan vielä kuvaakin tänne, motivoimaan itseänikin taas jatkotreenejä ajatellen - varsinkin kun parin viimeisen viikon epäsäännölliset ja ei-niin-tarkat ruokailut ovat saaneet vaakaa heilahtamaan takaisin väärään suuntaan!

Loppuun vielä pikapikaa väsätty piirakkaohje herkkusuille - fetajuustossa alkoi parasta ennen -päiväys paukkumaan niin sille piti keksiä jotain. Tällainen siitä syntyi, kuvan lisään kunhan saan sen ladattua kamerasta tietokoneelle:

Fetajuusto-punasipuli-pinaattipiirakka

Pohja:
100 g voita
3 dl vehnäjauhoja (vaihtoehtoisesti kaurajauhoa + 1 tl psylliumia, kuten itse käytin)
1 kananmuna
1 rkl vettä

Täyte:
2 punasipulia
2-3 rkl oliiviöljyä
8 aurinkokuivattua tomaattia
½ rkl hunajaa
1 tl suolaa
1 tl basilikaa
½-1 pss pakastepinaattia
1 prk fetajuustoa valutettuna
2 dl ruokakermaa
2 kananmunaa
pinnalle rouhittua mustapippuria

Nypi voi ja jauhot sekaisin, sekoita joukkoon kananmuna ja vesi. Painele voidellun paistovuoan (n. 26 cm) pohjalle ja reunoille. Kuullota ohuiksi viipaloidut punasipulit pehmeiksi oliiviöljyssä, lisää joukkoon paloitellut tomaatit, hunaja, mausteet ja pinaatti. Levitä valutettu feta ja kasvispaistos vuokaan, kaada päälle keskenään sekoitetut kananmunat ja ruokakerma. Rouhi pinnalle mustapippuria. Paista 200 asteessa n. 30-35 minuuttia.

Rakkaudella kokoon riipaistua

Mikä niin? No se ruoka tietenkin. Siihen palailen tuossa kohtapuoliin, ensin pakolliset treenikuulumiset!

Pitkästä aikaa oltiin perjantaina Annin kanssa salilla yhtäaikaa mutta ei yhdessä. Eli siis itse kun väänsin selkä/vatsatreeniä niin toinen osapuoli treenaili jalkoja. Ei niin kivaa kuin yleensä, mutta menihän se siinä - tosin se viimeinen 20 % jäi oikeasti tekemättä. Kyllä toki paikat sai kipeytymään juuri sopivasti, mutta jotain jäi puuttumaan. Korvien välin huolto kenties?

No, onneksi päästiin se hoitamaan eilen, kun vietettiin mukava iltapäivä ihan vaan tyttöporukassa shoppaillen. Ihan vaan yksiä kenkiä - niitä maailman täydellisimpiä saappaita - lähdin ostamaan, mutta mukaan tarttui myös takki, biletoppi (marraskuuta varten, vink vink Maarit) ja muutamat farkut. Plus lapsille vähän päiväkotivaatetta. Ihan parasta nuppihuoltoa siis!!

<3 El Naturalista <3 

Tänään ohjelmassa olisikin vielä salitreenit, sitten alkaa taas kokonaan joogalle pyhitetty viikko: maanantaina ja keskiviikkona salille, ja perjantaina Frankin kurssille. Ihanaa päästä tutustumaan uuteen opettajaan ja poimimaan hänen opetuksestaan ne omaan harjoitukseen sopivimmat palat!! 

Sitten se rakkaudella kokoon riipaistua -osuus... Sattuneesta syystä eilen tuli syötyä "vähän mitä sattuu", mutta eipä tuo taas painossa näy. Kahdentonnin ruokavalio ei ole heilauttanut painoa mihinkään, eli lukemissa miinus 7,5-8 kg ollaan pysytty (Ryhtiliikkeen alkuun verrattuna siis). Siksipä olen pikkuhiljaa uskaltautunut astumaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle tarkoista ohjeiden seuraamisesta kokeilevaan ruoanlaittoon, eli tässä teillekin jakoon yksi tuottoisa kokeilu - ei ehkä maailman terveellisin sellainen, mutta hiiskatin hyviä olivat!! Ja riipaistu tosiaan kasaan aineksista, joita kaapista sattui löytymään, lapsille ja miehelle kinkkuversiona ja itselleni mallia kasvis. Annosmäärää on vaikea arvioida, koska tosiaan tein kahta eri täytettä, ja tuo kasvistäyte oli jäänyt edelliseltä päivältä jämiksi - eli sanoisin että alla olevista määristä tulee muutama annos.

Kasviskiepit yrtti-kikhernetäytteellä

3 kpl torttutaikinalevyjä

Yrtti-kikhernekastike:

50 g kikherneitä (keitettynä tai purkista)

1 rkl tummaa soijarouhetta

1 valkosipulinkynsi

Oliiviöljyä paistamiseen

50 g tomaattimurskaa

Ripaus kaapista löytyvää mausteseosta, esim. Sambal oelek tai Garam masala

½ dl yrttejä (mieluiten tuoreita tai pakastettuja), esim. basilika, persilja, ruohosipuli, rosmariini

Ripaus suolaa

Ripaus mustapippuria

Täytteeseen lisäksi:

50 g tuorejuustoa TAI

25 g juustoraastetta + 2-3 rkl ruokakermaa

Tee ensin kastike: Kuullota viipaloitu valkosipuli öljytilkassa miedolla lämmöllä, lisää tomaattimurska, mausteseos ja huuhdotut kikherneet sekä soijarouhe. Kiehauta ja hauduta muutama minuutti. Lisää hienonnetut yrtit ja mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita hieman jäähtyneeseen kastikkeeseen tuorejuusto tai kerma/juustoraastesekoitus.

Kaulitse sulaneita torttutaikinalevyjä pituussuuntaan noin puolet pidemmiksi. Levitä 2-3 rkl täytettä jokaiselle levylle (jätä loppupäähän n. 2 cm tyhjää) ja rullaa ne kiinni pituussuuntaan. Jos haluat voit "liimata" rullan kiinni vesitilkalla (kuten joulutortut). Leikkaa kustakin rullasta 4-5 viipaletta ja lado rullat pellille kupeelleen. Paista 225 asteessa n. 15 minuuttia.

Ps. Jos perheessä on lihansyöjiä niin kinkkutäytteeseen iskin kastikkeen tilalle kinkkukuutioita ja juustoraaste/kermasekoituksen, sekä mausteeksi ripauksen valkopippuria sekä paprikaa. Hyvin näytti maittavan nekin, ja lisääkin saa kuulemma tehdä! 

Nautitaan raakana

Raakaa treeniä ja raakaa ruokaa. Siinä päivän aiheet.

Aloitetaan treenistä. Vaikka Terhin eilen lohduttikin, että "hyvin sä vedät", niin hanuriosasto ei ole tänään ihan samaa mieltä aiheesta. Annin kanssa sunnuntaina vedetty jalka/pakaratreenikin tuntui vielä alla, ja eilen illalla ruuvattiin taas hanuriosastoon pyöreyttä. Uusia kivoja liikkeitä siis... Niiden joukosta löytyi kyllä hyvinkin pikaiseen uusi viha/rakkaussuhteen kohde, joka on pakko varmaan päästä tekemään jokaisessa pakaratreenissä tästä eteenpäin. Aiempaa sumokyykkyä toki unohtamatta!

Raa'asta treenistä sitten siihen maukkaampaan osastoon. Olen tässä koittanut enemmän tai vähemmän aktiivisesti kokeilla myös erilaisia raakaruokia, etenkin sellaisina päivinä kun teen töitä kotoa käsin ja lapset on päiväkodissa. Eli ei tarvitse selitellä kenellekään mitä syö ja miksi! Alkujaan pääsin maistamaan raakaruokaa Magnuksen ruokakurssilla, ja yllätyin siitä, miten mahtavia makuja ruokiin saa ilman että niitä tarvitsee kypsentää. Siitäpä syystä olen hommannut tässä viimeisen vuoden mittaan useammankin raakaruokakirjan, ja voisinpa vähän myös arvostella niitä tänne. Tässäpä ensimmäinen:

Mistä erityisesti tykkäsin: kirja on suomenkielinen, siellä on selkeät ohjeet ja herkulliset kuvat. Ohjeet on helppoja, ainekset (tai ainakin leijonanosa niistä) löytyy ihan normikaupoista, ja kirja kattaa kaikenlaiset ruoat aina aamupalasta iltapuuroon ja keitoista jälkiruokiin. Helppo opus siis aloittelevalle raakailijalle! Itse olen kuolannut etenkin noita jälkkäreitä ja kräkkereitä, mutta päädyin käytännön syistä aloittamaan kokeilut avokadopastasta. Ja vaikka äsken mainitsin, että lähes kaikki ainekset löytyy kaupasta, niin eipä niitä kaikkia sitten omassa kaapissa ollut... Ei muuta kuin soveltamaan, tämän pitäisi olla helppoa - ja sitäpä se olikin. Alla oma soveltamani ohje teillekin, aivan mielettömän ihana ruoka - kokeilkaa jos ette usko! 

RAWokadopasta

(1 annos)

Pasta:

1 pieni kesäkurpitsa

1 valkosipulinkynsi

1 tl agavesiirappia (tai hunajaa)

Ropsaus suolaa

Loraus oliiviöljyä

Avokadokastike:

1 avokado

3 rkl sitruunamehua

2-3 rkl oliiviöljyä

1/4 tl kuivattua chiliä
Ripsaus suolaa

Mustapippuria myllystä

Ripsaus paprikajauhetta

Ropsaus kuivattua korianteria (lehtiä)

Nippu villirucolaa

1 tl agavesiirappia (tai hunajaa)

Pasta: Leikkaa kesäkurpitsa ohueksi suikaleeksi julienne -leikkurilla tai vaikkapa perunankuorimaveitsellä. Lisää joukkoon puristettu valkosipulinkynsi, suola ja siirappi, sekoita ja anna tekeytyä kulhossa kastikkeen tekemisen ajan ja lisää lopuksi joukkoon oliiviöljy.

Kastike: Laita kulhoon sitruunamehu, öljy sekä chili, mausteet ja siirappi. Lisää kuutioitu avokado ja silputtu rucola. Sekoita, maistele ja mausta omaan makuusi sopivaksi (ripsaus on siis pienempi määrä kuin ropsaus, sanoisin että ripsaus on noin 1/4 tl ja ropsaus 1/2 tl). Tarjoile heti.

Ps. Sen verran vielä lisään tähän loppuun, että laitoin itse lautaselle vielä lisäksi mozzarellaa protskulähteeksi, muutoin taisi olla tämän annoksen arvintoarvot kohdillaan!

Laatuaikaa

Vapaapäivän viettoa perheen kanssa. Parasta laatuaikaa <3 .

Eilinen salitreenikin uusine vääntöineen sai aikaan mukavan väsyneen tunteen käsiin. Ei sentään gorillakäsiä, mutta se mukava tunne että jotain on tehty. Vatsalihaksetkin sai kipeäksi kun Anni linkkasi illan päätteeksi tämän Youtube -pätkän Facebookiin!

Aamulla sai nautiskella kahvikupillisen sängyssä, aamiaiseksi tekaisin banaanilettuja ja lounaaksi uunissa muhi kasvislasagne (alla taas ohjetta kehiin). Siihen sivuun hyvää vihreää salaattia niin kyllä maistui! Ja ettei laatuajasta nauttiminen jäisi ihan kesken niin jälkkäriksi nautittiin jätskiä ja marjapaistosta, tietenkin vastajauhetuista pavuista keitellyn espresson kera... Mmmm... 

Muuta uutta? No ei. Elämä hymyilee kilpaa auringon kanssa, mitäpä siihen mitään lisäämään.

Kasvislasagne

(pieni vuoallinen)

Täysjyvälasagnelevyjä 6-8 kpl

Kasviskastike:

öljyä 

1 pieni kesäkurpitsa

4 tl aurinkokuivattuja tomaatteja basilikaöljyssä

n. 2 dl tomaattimurskaa

n. 3 dl kasvislientä (vettä + puolikas kuutio)

ripaus merisuolaa, mustapippuria, valkipippuria ja paprikaa

ropsaus sokeria tai 1 tl hunajaa

Juustokastike:

30 g voita

½ dl vehnäjauhoja

5 dl maitoa (puolet tavallista, puolet soijamaitoa)

150 g emmentalraastetta

murskattua viherpippuria

Tee ensin kasviskastike: pilko tai raasta kesäkurpitsa ja paista sitä pannulla öljyssä kunnes se pehmenee. Lisää joukkoon aurinkokuivatut tomaatit sekä hetken päästä tomaattimurska. Sekoita hetki ja lisää kasvisliemi. Mausta oman maun mukaan (listassa ne mitä itse laitoin, tein siis sellaista mitä lapsetkin suostuvat syömään).

Tee juustokastike: sulata voi kasarissa, sekoita joukkoon vehnäjauhot ja sekoittele hetki. Lisää joukkoon maito pikkuhiljaa lisäillen, sekoita koko ajan. Kuumenna kiehuvaksi koko ajan sekoitellen, anna kiehua muutama minuutti. Ota pois levyltö, lisää juustoa n. 100 g ja viherpippuri. 

Voitele uunivuoka, laita pohjimmaiseksi kasviskastiketta, sen päälle juustokastiketta ja niiden päälle levyjä vierekkäin. Tee samaan tapaan pari kolme kerrosta, laita päällimmäiseksi juustokastikekerros ja ripottele loput juustot pinnalle. Paista 175 asteessa noin 45 minuuttia, eli kunnes pinta on kauniin ruskea. Anna vetäytyä 10 minuuttia ennen tarjoilua!

Takana viikko kasvissyöjänä

Otsikko puhukoon puolestaan. Eli viikko on menty puhtaasti kasvisruoalla, samalla kun ruokavalio muuttui ns. normaaliksi. Eli kaloreita pitäisi ruoasta saada noin 2000, mikä vastannee meikäläisen kokoisella ihmisellä tosiaan normaalia perusaineenvaihduntaan tarvittavaa määrää. Alkuun huomasi, että kalorimäärän muutos pakotti käymään paskalla (sori vaan detaljitaso tällä kertaa, toisaalta - milloinkas sitä on tässä blogissa turhia kaunisteltu!!) useampaankin kertaan päivän aikana, ja kauhistelin jo mielessäni sitä, kauanko moinen paskanakki mahtaa jatkua. Muutaman päivän - luojan kiitos.

Sitten se vegeaspekti. Voin ilolla tunnustaa että kertaakaan ei ole tehnyt oikeastioikeasti mieli lihaa, vaikka sitä joka päivä olisi sekä työpaikan ruokalassa että kotona lasten ruokien seassa tarjolla. Olokin on kyllä se mukainen: ei hitaasti sulavaa mättöpalloa mahassa ruokailun jälkeen, toisin sanoen kevyt olo kaikenkaikkiaan. Eikä tee mieli makeaakaan, vaan verensokeri pysyy hyvin hallinnassa. Enkä ole lainkaan huolissani tarpeellisen protskumäärän saamisesta, koska maitotuotteet, kananmuna ja noin kerran viikossa myös kala kuuluu ruokavalioon. Me likes. Näinköhän minusta tuli (semi)kasvissyöjä kertaheitolla...?

Treeniasiaa vielä vähän, ennenkuin lätkäisen tuohon alle tämän postauksen ruokavinkin. Saliohjelmaa on nyt rukattu, ja rehellisesti sanottuna aika kauhulla tuota katselin. Voimaa - juuh... Sitä selvästikin lähdetään hakemaan. Ankkataaperrus ja gorillakädet taitaa tehdä paluun tähän huusholliin. Joogaakin olen käynyt salilla tekemässä aina kun siihen on ollut tilaisuus, ja Hannen kurssilla saadut muutamat uudet asanat on kyllä aivan mahtavia. Ja yllättäen ulkonäkö pettää, eli vaikka nuo näyttävät sivusta katsottuna suht simppeleiltä niin ovat kyllä ihan kaikkea muuta... Tässäkin mielessä - challenge yourself.

Pintaa syvemmälle. Sinnehän tuo osuu ja uppoaa - kaikki edelläkirjoitettu!

Sitten loppuun vielä se testattu ja hyväksi havaittu ruokavinkki. Linssithän on tunnetusti hyvä proteiinin lähde kasvissyöjälle, ja pääsin kerran maistamaan Heidin laittamaa intialaista linssimuhennosta eli dahlia (joskus näkee kirjoitettavan myös dal tai dhal) ja se oli kyllä aivan uskomattoman herkullista!! Näin myös vilaukselta sen ohjeen, mutta hölmöyksissäni en kirjoittanut sitä itselleni, eli tämä allaoleva versio on enemmän tai vähemmän muistin varassa tehty. Hyvää siitä silti tuli! BTW oheisesta ohjeesta saa useamman annoksen, itse olen lämmitellyt tuosta määrästä muhennosta lisäkettä muutamalle aterialle, elikkäs jos vain itselleen haluaa tätä tehdä niin määriä kannattaa rukata sen mukaan uusiksi.

Dahl punaisista linsseistä

öljyä

1 sipuli

1-2 valkosipulinkynttä

2 tl currya

1-2 tl chiliä

1 tl kurkumaa

1 tl jeeraa

1,5-2 dl punaisia linssejä (huuhdeltuna)

n. 5 dl kasvislientä

tuoretta persiljaa tai korianteria

Paista pilkottu sipuli ja valkosipuli pehmeäksi pannulla miedolla lämmöllä tilkassa öljyä. Lisää joukkoon mausteet ja paista niitä hetki. Lisää joukkoon huuhdotut linssit ja lisää kasvislientä muutama desi. Jätä hautumaan miedolle lämmölle ja lisää joukkoon lisää kasvislientä sitä mukaa kun neste imeytyy linsseihin. Hauduta niin kauan kun linssit on kypsiä (noin 10 minuuttia) tai kunnes ne ovat sopivan mössöä omaan makuusi (itse hauduttelin 25-30 minuuttia eli ihan pehmeiksi asti). Ripottele valmiin muhennoksen pinnalle persiljaa tai korianteria.

Ekstravinkki: voit loppuvaiheessa lisätä nesteeksi kasvisliemen sijaan myös kookosmaitoa!

Kiputerapiaa

Taas huomaa ettei ole tullut salilla käytyä hetkeen... Terhi näemmä ruoski keskiviikkona niin perusteellisen selkätreenin, että vieläkin jumittaa. Eilisen rinta/ojentaja -iltatreenin jälkeen en meinannut saada jumppatoppia ja toppimallisia rintsikoita päältä, kun käsiä ei pystynyt nostamaan... Harkitsin jo hetken aikaa saksia, mutta tarpeeksi kauan kun apinan raivolla yrittää niin kyllä se lopulta onnistuu. Kevyehkön post-treeni -hien saattelemana.

Ja vaikka pahalta tuntui (ja tuntuu edelleen) niin kyllä se hyvää teki - ja tekee. Kiputerapiaa parhaimmillaan... Siihenkin itse asiassa sain pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen lisäapuja, kun elokuussa tilaamani triggerpistekirja kolahti postilaatikkoon. Taisin joskus aiemmin jo viitata triggereihin ja siihen, että niistä löysin viimeinkin syyn selkäjomotuksiin. No, nyt on sitten tavan kipuraamattu helposti käsillä, eli vaikka internetin ihmeellinen maailma on hyviä triggerisaitteja pullollaan, niin kyllähän tuo kirja helpottaa elämää paljon. Kyseessä siis tällainen opus, jos vaikka jotakuta sattuu kiinnostamaan:

Lihaton lokakuukin tuntuu käynnistyneen ihan hyvin, tosin eilen kauppareissulla kun hain tytöille Hesestä ranskiksia niin ajattelin hetken aikaa napata itselleni mukaan samalla salaatin. Sitten päässä alkoi kaikua että haloo...! Ei sitä nyt mitään kanasalaatteja napata mukaan, liha on nounou. Päädyinkin sitten kotiin päästyäni kokeilemaan jossain blogissa bongaamaani lämpimän kikhernesalaatin ohjetta, ja totesin sen olevan varsin käyttökelpoinen, sekä maultaan että ravintoarvoiltaan. Ohessa ohjetta - helppo, nopea ja riittävän yksinkertainen toteuttaa! 

Artisokka-kikhernesalaatti

(4 lisäkesalaattia tai yksi ruoka-annos)

1-2 rkl öljyä

1 prk latva-artisokan sydämiä suolaliemessä (5-7 sydäntä)

1 prk kikherneitä

50-100 g manteleita

ripaus merisuolaa

1 tl sitruunamehua

2 rkl tuoretta silputtua persiljaa

Valuta ja huuhdo latva-artisokat ja kikherneet. Ruskista herneitä pannulla tilkassa öljyä miedolla lämmöllä n. 10 minuuttia ja siirrä kulhoon odottamaan. Paloittele artisokat ja ruskista nekin öljytilkassa pannulla, sekoita herneiden kanssa. Murskaa mantelit ja halutessasi paahda niitä hetki kuivalla pannulla. Sekoita artisokkien ja herneiden kanssa. Mausta suolalla, sitruunalla ja persiljalla (itse korvasin persiljan korianterilla, toimi loistavasti!). Tarjoa lämpimänä.

Voisinpa muuten kokeilla jakaa aina päivittäin jonkin hyväksi havaitun vegeruokaohjeen jota kokeilen, tämä kun on itsellenikin varsin uutta... Onneksi sain Annilta pari kasviskeittokirjaa lainaan, niistä on hyvä ammentaa uusia ajatuksia ja ideoita jatkoa varten!!

Ripsaus sitä ja ropsaus tuota...

Niin lopputuloksena syntyy syntisen hyvää - ja terveellistä, ainakin kaupan vastaavaan verrattuna:

Sarjassamme pitänyt kokeilla jo pitkään, nytpä sen tein. Kukapa ei innostuisi, jos Facebookin etusivulle lätkähtää kahden päivän aikana kolme erilaista versiota raakasuklaasta... Slurps. Eihän nämäkään siis kalorittomia ole, eeeeei suinkaan, mutta eipä noita montaa palasta tarvitse vetää että on suklaanhimo tyydytetty. Ja luoja tietää, sitä olen tässä viimeisen kolmen kuukauden aikana kaivannut!!

Pikaresepti, määrät "noin suunnilleen":

1 dl kaakaovoita

1 dl kookosöljyä

ripaus suolaa (meri/ruusu/tms mineraalisuolaa)

6 rkl raakakaakaojauhetta

6 rkl lucumaa

2 rkl hunajaa

1 dl pähkinöitä murskattuna

Helppoa kuin heinänteko - rasvat sulatetaan vesihauteessa, sekoitetaan joukkoon hunaja sekä keskenään sotketut kuivat aineet (ei pähkinät). Kaadetaan joko muotteihin tai ihan vaan lautaselle, ripotellaan päälle pähkinämurut (itselläni ne oli jo lautasella murskattuna ennenkuin kaadoin suklaamössön päälle, mutta nyt tekisin sen näin päin, koska suklaamassaa kannattaa sekoittaa koko ajan, koska ainekset kerrostuu helposti kulhossa). Pakastimeen tunniksi. Säilytys jääkaapissa, parhaimmillaan maku on kun suklaan antaa lämmetä huoneenlämpöiseksi ennen nauttimista! Ja hei, tuon kovettumattoman massan maku EI ole hyvä, eli sen perusteella ei vielä kannata johtopäätöksiä tehdä...

Treenit. Kulunut viikko on ollut nyt huilia täynnä, paristakin syystä. Ensinnäkin halusin saada tuon selkäjumin nyt kunnolla auki, kun kerran onnistuin kartoittamaan sen paikan mistä kiikastaa. Erinomainen apu tässä oli Rebalancing -hoito, jossa Magnus kävi nuo ah niin saatanallisen kipeät triggerit läpi ja muutenkin hoiti jumilihakset kuntoon. Jottei joku nyt erehdy, niin Magnuksen hoito ei suinkaan ole kivuton (päinvastoin, tuskanhiki helmeili taas otsalla ja kirosin taas kuin pieni eläin - tällä kertaa myös ääneen). Riitan tekemänä sama hoito onkin sitten aivan taivaallinen kokemus, käsittely ei satu vaan tuntuu vaan mielettömän hyvältä. 

Googlettakaa ihmeessä jos kiinnostuitte, ja suosittelen myös kokeilemaan!

Niin siitä treenitauosta. Siis kehonhuolto, yksi. Kakkosena joogakurssi. Vaikka salitreeni onkin mielettömän ihanaa ja sitä tekee mielellään kolme kertaa viikossa, niin silloin kun on menossa joogakurssille niin sitä haluaa olla "iskussa". Eli ilman että paikat on jo valmiiksi kipeinä... Kahden päivän intensiivinen joogaaminen heti aamuvarhaisella, etenkin pitkän sarjan muodossa, on vielä tällä hetkellä sellainen henkireikä itselleni, että sitä varten pitää antaa pääkopalle - ja kropalle - aikaa valmistautua. Sitten joskus ehkä, kun joogaa muutenkin aamuisin ja pidemmälle, niin voisikin käydä salilla vaikka vielä edellisenä iltana. Mutta ei nyt. Kurssilta saa niin paljon enemmän irti kun on vastaanottavainen kroppa!!

Hame päällä uuteen päivään!

Tänään sain viimeisenkin isomman osan koko viime vuoden työjutuista halki, poikki ja pinoon, kun meillä oli projektin loppupalaveri. Sen kunniaksi kaivelin eilen illalla vaatevarastojani ja laitoin kaikki kaapistani löytyneet hameet riviin ja valitsin sieltä sellaisen, jonka tiesin viimeksi mahtuneen päälleni. Ja hahaa, sehän sopii!! Mahtavuutta! Vaviskaa rakkaat hameeni, here I come!!

Treenien puolestakin alkaa näyttää valoisammalta, tällä viikolla on ehditty jo sekä joogaamaan että punttitreeniä tekemään salille. Nauroinkin tänään Terhille, että viime treeniemme jälkeen piti töissäkin räplätä aina kävellessään jotain käsissään muutaman päivän ajan, muutoin olisin riiputtanut niitä sivulla kuin gorilla konsanaan... Ja sitten kun sain viimeinkin kädet taas suunnilleen suoraksi eli hauikset murjottua auki, niin onnistuin samantien saamaan jotenkuten kondiksessa olleet ojentajat jumiin - vatsalihastreeni muutaman kilon kuntopalloa seinään heitellen osoittautui kohtalokkaaksi tässä suhteessa. Lopputulos gorillakäsien paluu, ei kiva!

Ruoka-asiaakin on pitänyt kirjoittaa jo monta päivää. Keittiöön on nimittäin alkanut kasautua kaikenlaista pientä kivaa, joista saa monenlaista maukasta suuhunpantavaa loihdittua. Yksi suosikkini (ja näemmä myös vanhemman tyttärenikin) on tämän ajankohdan suuri herkku parsa, sitä on kulunut jo useampi nippu. Ihan ykkösvihannes pannulla tilkassa oliiviöljyä paistettuna ja sitruunapippurilla sekä hippusella merisuolaa maustettuna! Toinen ehdoton suosikki on kesäkurpitsa, tässä siitä tehty paras kasvislisäke:

Punaista paprikaa ja kevätsipulia joukkoon ja tosi pikainen lämmitys pannulla, päälle tilkka oliiviöljyä ja mustapippuria. Mmmm...  Ja ettei salaatinsyöminen kävisi tylsäksi, niin näitä kasvaa sivupöydällä (ja puutarhasta löytyy onneksi paaaaljon lisääkin vastaavia):

 Basilikaan ei vaan voi kyllästyä, se käy ihan kaikkeen... Kannattaa kokeilla!!