tiistai 3. syyskuuta 2013

Uusi minä kurkistelee

16 viikkoa takana, eli jos tiukasti lasketaan niin neljä kuukautta. Kalenterin mukaan vielä on viikon verran jäljellä, mutta eiköhän tässä voi alkaa jo hehkuttaa!!


Oma tavoite eli 7 kilon pudotus alkaa olla aika lähellä, ja kyllä muuten tuntuu mahtavalta! Oikeastaan tätä tunnetta ei juurikaan voi sanoin kuvata, on niin mielettömän HYVÄ olla. Vahva ja samalla kevyt. Nyt huomaa, että ne aiemmat mieliteot, pullat ja suklaan, voi vallan loistavasti korvata terveellisemmillä versioilla, kunhan uskaltaa kokeilla. Mauttomia niiden nimittäin ei tarvitse olla! Samoin tässä on alknut uskaltaa kokeilla mitä ihmeellisempiä kasvislisukkeita lihan oheen, nytkin pannulla odottelee huomista varten kurpitsaa, punasipulia ja paprikaa. Kypsennetty oliivi- ja kookosöljyssä, mausteina merisuolaa, mustapippuria, seesamiöljyä ja sweet chili -kastiketta. Vielä en ole tuota maistanut, mutta tuoksu on aika mahtava taas kerran... Mmmm...

Treenit on jääneet viikonlopun ja maanantain joogaan, loppuviikosta olisi jo pakko päästä salillekin. Ongelmana on vaan lasten flunssa, joka koittaa päästä iskemään minuunkin. Syksy ja koulujen alku - todistettu taas kerran. Voi paska. Nyt vaan väinönputkitinktuuraa ja kaiken maailman troppeja naamariin, minähän en muuten kipeäksi tule!


Käytiin muuten Annin kanssa viikonloppuna myös kokeilemassa josko päästäisiin katsomaan Nordic Fitness Expoon kisoja, mutta koska ei oltu hankittu lippuja etukäteen niin piti tyytyä messualueen kiertämiseen. Tylsää. Kyllähän tuolta inspistä tuli jatkaa projektia, tosin unohtaen pikkuhiljaa kilojen pudotus ja keskittyen ihan vaan löllykkävaraston pienentämiseen. Tai siis voiman lisäämiseen, ihan miten sen haluaa ajatella. Siihenkin kun sai tänään taas vessassakäynnin yhteydessä lisämotivaatiota, kun paidanhelman alta kurkisteli varsin mukavan näköiset vinot vatsalihakset. Ei kun siis... Ööh... No joo, myönnetään, peilikin on nykyisin jo ihan hyvä kaveri!!

5 kommenttia:

  1. Tykkään! t. Anni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) kiva kuulla! Milloinkas se siun projekti nyt sitten alkaa...?

      Poista
  2. Jaa-a... Sitten kun pystyn ottamaan tietoa vastaan ja antaa jonkun toisen (siis Terhin) olla pomo. Jotakin tarttee muuttaa kun massu on iltasin turvoksissa ja aavistuksen kipiä. Pitäs vissiin virittää joku realistinen tavoite, mut mie en tiijä mitä mie uskaltaisin haluta. Pelottaa, että mikä paikka seuraavaks käy kettuilemaan kun edellisistäkään ei oo selvitty. Sie oot ollu rohkee kun oot ottanu ison haasteen itelles ja vielä suoriutunu siitä hienosti! t. Anni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eikös se pattien hommaaminen sinne olkapäihin kävis tavoitteeksi, eihän sen kai tarvitse mikään painonpudotushaaste olla ;) ? Mie alan tosiaan muuttamaan suuntaa sinnepäin, eli siinä mielessä samassa veneessä oltaisiin!

      Poista
    2. Pitää olla KONKREETTINEN tavoite. Eli nyt esim. tässä pattien kasvattamisessa vois olla joku treenipaino jossakin pääliikkeessä. Numeroita, jotta edistymistä voi seurata. Se leuanveto voi olla liian kova... t. Anni

      Poista